Leena Mäkinen -Sompa sivuni ja blogini 2012

by Leena Mäkinen

Profiilitiedot

Leena Mäkinen's profile picture

Työskentelen HAMKissa Liiketalouden koulutusohjelmassa lehtorina ja verkko-opiskelijoiden opetuutorina ja opintojen ohjaajana. Minua kiinnostaa erityisesti tieto- ja viestintäteknologia opetus- ja ohjauskäytössä. Olen opintovapaalla lukuvuoden 2011-2012 ja opiskelen JAMKissa opintojen ohjaajan koulutuksessa.

  • Leena Mäkinen
  • gmail: leenamm74@gmail.com
  • sähköposti: leena.makinen@kotikone.fi
  • Second Life: Leena Lexico
  • Twitter: leenamm
  • Skype: leena.m.makinen

Slideshare-esitys


Kirjoita blogiisi vähintään seuraavat tehtävät
(uusi blogimerkintä).

-Aloitustehtävä: Kerro kyvyt.fi blogiisi kokemuksistasi sosiaalisen median parissa.

-Tehtävä 1C)
Tee alakohtaisen keskustelun perusteella kyvyt.fi blogiisi yhteenveto parhaista ideoista ja näkemyksistä. Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää opetuksessa. Huomioi seuraavat osa-alueet:

1.1 Verkkoyhteisöt (esim. Facebook, LinkedIn, Google Apps, Ning)

1.2 Sisällöntuotanto ja julkaisu (Blogit, Wikit, Mikroblogit)

1.3 Muu sosiaalisen median palvelu (esim. multimedia, virtuaalimaailmat, ideariihi-työvälineet).

-Tehtävä 2C) Kirjaa Kyvyt.fi blogiisi, mitä sinun opettajana on otettava huomioon tietosuojakysymysten näkökulmasta ja millaista cc lisenssiä käyttäisit itse luomallesi oppimateriaalille eri tilanteissa.

-Tehtävä 4C) Kirjoita kyvyt.fi blogiisi miten jatkossa voisit hyödyntää sosiaalista mediaa omissa opetustehtävissäsi tai miten kehittäisit tekemääsi sosiaalisen median toteutusta. (voit liittää viestiisi myös www-linkin tekemääsi sosiaalisen median toteutukseen)? (Ne jotka tekevät 3 - 4 tehtävät).

Kaikkien tehtävien tarkemmat ohjeet  Sompa 2012 wikissä

4.C Sosiaalisen median hyödyntäminen

Posted by Leena Mäkinen on 12 April 2012, 9:44 AM

Tällä jaksolla olen oppinut paljon uutta sosiaalisesta mediasta. Käytännön kokeilujen kautta monet sovellukset ovat tulleet tutummiksi ja jatkossa on mahdollista ottaa näitä välineitä käyttöön omassa työssäkin. Erittäin oleellista on ollut myös tietosuoja ja tekijänoikeusasioiden pohtiminen. Sosiaalisen median sarallahan ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi. Asiat kehittyvät ja muuttuvat, mutta uskoisin, että tämän jälkeen muutoksiakin on helpompi seurata.

Pyrin ottamaan sosiaalisen median välineitä käyttöön ensi syksystä. Tavoitteenani on tukea ja mahdollistaa monipuolisemmin näiden välineiden käyttöönotto ja hyödyntäminen Liiketalouden virtuaalisesti opiskeleville tradenomiopiskelijoille. Tällä hetkellä virtuaalisessa opiskelussa on hyödynnetty hyvin satunnaisesti sosiaalisen median välineitä.  Kehittämälläni opintojaksolla on tarkoitus esitellä ja kokeilla näistä sosiaalisen median välineitä. Kuitenkin tavoite on, että välineiden käyttö siirtyy myös muille jaksoille ja pyrinkin integroimaan tehtäviä heti siten, että välineitä käytettäisiin myös muilla jaksoilla. Kokeilu ja tekeminen täytyy olla sen verran laaja, että välineistä syntyy työkaluja opiskelijoille ja opettajille.  Yksittäiset kokeilut loppuvat hyvin helposti.

Toisaalta koko verkkotutkinnon näkökulmasta ei kaikkea voi ottaa käyttöön. Mielestäni kannattaa vähän valita ja miettiä, mitkä olisivat meidän tarpeidemme kannalta oleellisimmat. Yksi syy tähän on se, että opiskelijoita ja opettajia ei voi rasittaa liikaa uusilla järjestelmillä. Opiskelussa tärkeintä on kuitenkin opiskeltavat sisällöt ja ne eivät saa jäädä varjoon. Tiivistetysti jatkossa pohdittavaa on:

  • Mitä sosiaalisen median välineitä otetaan käyttöön virtuaalisesti opiskeleville?
  • Miten käyttöönotto ja käytön tuki järjestetään?
  • Mitä sosiaalisen median välineitä (lisäksi) otetaan käyttöön opettajille?
  • Miten välineiden koulutus ja käytön tuki järjestetään?

Kaiken kaikkiaan näkisin, että sosiaalisen median välineissä on paljon mahdollisuuksia kehittää virtuaalista opiskelua. Yhteistyö, yhdessä tekeminen ja reflektointi voivat helpottua näiden välineiden avulla. Myös oppimisen ja osaamisen näkyväksi tekeminen mahdollistuu uudella tavalla.    

Voit tutustua kehittämääni Ammatillisen osaajan opintojaksoon:

Linkki toteutukseen:
https://moodle2.hamk.fi/course/view.php?id=4830
salasana: ammatti_kehitys

MindMap:
https://kyvyt.fi/artefact/file/download.php?file=141098#file.pdf

Tehtävä 1. c Muita sosiaalisen median palveluita

Posted by Leena Mäkinen on 26 January 2012, 10:53 AM

Sosiaalisen median välineitä näyttää olevan tosi iso määrä. Valitsin muutamia, joihin tutustun tämän opintojakson puitteissa. Käsittelen lyhyesti Mind Meisterin, Diigon, SlidesSharen ja Youtuben hyviä ja huonoja puolia pedagogisesta näkökulmasta sekä hyödynnettävyyttä opetuskäytössä.

Mind  Meister näyttää olevan monipuolinen työkalu käsitekarttojen tekemiseen. Teknisesti se on suhteellisen helppo ottaa käyttöön ja ominaisuuksia on monipuolisesti. Sen avulla voi vapaasti luoda käsitteiden välisiä yhteyksiä ja muokata niitä. Palvelussa oli myös mahdollisuus käyttää värejä ja kuvia. Nämä luovat lisää visuaalisuutta ja siten ne helpottavat asian muistamista. Mind Meister käsitekartan voi myös jakaa muiden kanssa ja näin sitä voi työstää yhdessä. Huonona puolena näkisin sen, että käsitekarttaa voi katsella tällä ohjelmalla tai joillakin muilla käsitekartta-ohjelmalla. Opetuskäytössä ensimmäiseksi tulee mieleen opiskelijoiden tekemät käsitekartat esimerkiksi opinnäytetyötä suunniteltaessa. Toki suunnittelua voisi tehdä tenttiin lukiessa tai työnhakua suunnitellessa. Mind Meister tarjoaa myös erilaisiin tilanteisin valmiiksi suunniteltuja mallipohjia, joita voi suoraan hyödyntää. Opettajana ja ohjaajana voisin tehdä tällä työkalulla ohjeistuksia, esimerkiksi mitä täytyy muistaa valmistumisvaiheessa.

Diigo on sosiaalinen kirjanmerkkipalvelu, johon voi tallentaa ja jakaa omia sähköisiä kirjanmerkkejään. palvelun ehdoton hyvä puoli on se, että kirjanmerkit ovat aina käytettävissä verkkoselaimella missä tahansa. Toinen hyvä puoli on, että kirjanmerkkejä voi jakaa ryhmien kesken. Heikkoutena vastaavasti on ehkä se, että aina ei jaksaisi kirjautua palveluun ja näin kirjanmerkit jäävät tekemättä. Toinen heikkous on se, että omat listat eivät päivity ennen kuin Diigo on suljettu. Näin aluksi kirjanmerkkiä tehdessään tekee usein myös uuden listan ja ennen kuin voi listalle lisätä uuden kirjanmerkin, täytyy kirjautua palvelusta pois. Tämä on hieman työlästä. Diigoa voi käyttää itse omana sähköisenä kirjastonaan. Se olisi hyvä myös ottaa opiskelijoille käyttöön ja erityisesti kannustaa kirjanmerkkien jakamiseen.

SlidesShare on palvelu, johon voi ladata omia kalvoesityksiään tai katsella ja ottaa muiden esityksiä. Hyvänä puolena palvelussa on se, että kaikkea ei tarvitse itse tehdä. Voi ihan luvan kanssa käyttää muiden tekemään materiaalia osana omaa opetusta. Toisaalta SlidesSharen kautta saa myös itselleen paljon taustamateriaali ja esimerkiksi ohjeita vaikkapa sosiaalisen median välineiden käytöstä. Vastaavasti YouTubesta olen hakenut paljon video-ohjeistuksia suuri sosiaalisen median välineiden käyttöön. YouTube videoiden esittämiseksi opetuksessa täytyy kuitenkin olla lupa. Linkkejä opiskelijoille YouTubeen sitä vastoin voi lähettää. 

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen näiden sosiaalisen median palveluiden kokeilemisesta. Olen saanut paljon uusia ideoita siitä, miten ja mihin niitä voisi omassa työssä soveltaa. Tästä löytyy paljon eväitä tehtäviin 3 ja 4.         

Tehtävä 2.c Tekijänoikeudet

Posted by Leena Mäkinen on 24 January 2012, 10:14 AM

Tekijänoikeuden tarkoituksena on suojata luovaa työtä ja mahdollistaa sillä eläminen ja uusien sisältöjen syntyminen. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa teoksen sisältämää tietoa, ideaa, aihetta, juonta tai rakennetta. Niitä saa käyttää vapaasti, kunhan ilmaisutapaa ei kopioida. Tekijänoikeus syntyy, kun teos syntyy. Sitä ei tarvitse erikseen hakea tai edes käytää tekijänoikeidesta kertovaaa c-merkkiä.

Opettaja törmää jatkuvasti nettiä käyttäessään tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.Lähtökohtaisesti internetissä oleva aineisto on tekijänoikeudellista aineistoa. Aineiston kopiointi ja sen jakaminen vaativat tällöin oikeudenomistajan luvan. Tämä tarkoittaa opettajan näkökulmasta sitä, että jos opettaja käyttää aineistonsa osana toisen tekemiä kuvia, artikkeleita tai muuta materiaalia, on siitä oltava lupa. Esimerkiksi kuvan ottaminen verkosta osaksi omaa Power Point -esitystä ei ole sallittua. Verkossa saatavilla olevia videoita ja elokuvia ei myöskään saa esittää opetuksessa ilman lupaa.  

Verkossa olevan materiaalin osalta on niin, että vapaasti internetissä olevan aineiston selailu ja näyttäminen esimerkiksi videotykillä opetuksen yhteydessä on sallittua. Tällöin verkkosivu tulee näyttää sellaisenaan verkosta. Samoin myös verkkolinkkien näyttäminen ja lähettäminen esimerkiksi opiskelijoiden sähköpostiin on sallittua. Jos verkkolinkkejä halutaan linkittää esimerkiksi oppilaitoksen omille verkkosivuille, on hyvän tavan mukaista kysyä lupa tai ainakin informoida sivuston ylläpitäjää.  Toisen tekemää materiaalia verkossa (ja muutenkin) saa käyttää ilman lupaa, kun kyseessä on siteeraus. Kuvien siteerausoikeus on kuitenkin hyvin kapea.

Opettaja ei saa laittaa oppilaan tekemää aineistoa tietoverkkoon ilman tämän antamaan lupaa. Toisaalta myös opettajalla on tekijänoikeus tekemäänsä aineistoon. Oppilaitos voi kuitenkin saada tekijänoikeiden opettajan opetustyön tueksi valmistamaan tavanomaiseen aineistoon.

Sosiaalisen median ja verkon avoimuuden myötä ovat lisääntyneet myös materiaalit, joita ei tekijänoikeus rajoita. Kuka tahansa voi laittaa omaa materiaaliaan näihin avoimen oppimateriaalin palveluihin ja vastaavasti käyttää muiden luomia materiaaleja. Esimerkkejä näistä palveluista ovat:

http://lemill.net/  
http://www.oercommons.org/  
http://www.ocwconsortium.org/

Creative Commons -lisenssi on mielenkiintoinen tapa määrittää tekijänoikeuksia. Perinteisesti monet tuotosten tekijät ovat halunneet pitää kaikki tekijänoikeudet itsellään (copyright). Sosiaalinen media on monelta osin muuttanut lähtökohtaa ja tällä hetkellä monet haluavatkin, että heidän tuotoksiaan käytettäisiin (copyleft). Kuitenkin tätä käyttöä halutaan jollain tavalla määritellä. Tähän tarpeeseen on kehitetty Creative Commons -lisenssit. Lisenssi on siis tekijän antama lupa teoksen käyttöön. Edelleen tekijä säilyttää itse oman täyden oikeutensa teokseen, mutta antaa haluamansa oikeudet myös muille.  

Creative Commons –lisenssit sisältävät neljä osaa, joista lisenssin haltija voi valita erilaisia yhdistelmiä:

  • BY (nimi mainittava, attribution) Ehto on aina mukana lisenssissä ja tarkoittaa, että tekijän nimi on mainittava teosta käytettäessä.
  • ND (ei johdannaisia, no derivatives) Teoksesta ei saa tehdä muunnelmia, vaan se on esitettävä kokonaisena.
  • NC (ei-kaupallinen, non-commercial) Teosta ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
  • SA (sama lisenssi, share alike) Teosta on levitettävä saman lisenssin alla.

Mielestäni CC-lisensseissä hyvä ehto opetusmateriaalin kannalta on NC (ei-kaupallinen). En välttämättä haluaisi, että tekemääni materiaalia käytettäisiin kaupallisiin tarkoituksiin. Toisaalta voisin hyvinkin käyttää myös ehtoa SA (sama lisenssi). Jos tarjoan materiaalia muiden käyttöön, olisi hyvä saada se paranneltuna takaisin. Jossain tilanteissa myös ND lisenssi olisi kätevä. Sillä voisi varmistaa, että oma tuotos säilyy alkuperäisen näköisenä. Tämä lisenssi olisi hyvä valita esimerkiksi kirjan tai musiikkikappaleen lisenssointiin. Tuntuma verkkokesksutelun perusteella oli, että lisenssien alkuvaiheessa käytettiin paljon suojaavia lisenssejä, mutta nyt oltaisiin siirrytty vapaampiin lisensseihin.

Lisätietoja:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/linkkeja-lisatietoihin/



Tehtävä 2.c Tietosuojasta

Posted by Leena Mäkinen on 23 January 2012, 1:15 PM

Tietosuojakysymykset ovat yhä tärkeämpiä huomioida, kun sosiaalinen media ja verkko valtaavat alaa myös opetuksessa. Millaisia asioita opettajan tulee tietosuojan näkökulmasta ottaa huomioon opetusta suunnitellessaan? Lähtökohtaisesti tilanne on se, että tietosuojasta vastaa opettaja. Tietosuojasiat on ainakin jollain tasolla siis joka kerta varmistettava. Opettaja on varmimmilla vesillä silloin, kun käyttää oppilaitoksen omia palveluja ja järjestelmiä. Nämä ovat tietohallinnon tarkastamia ja ylläpitämiä sekä sisältyvät myös opiskelijan ja oppilaitoksen väliseen sopimukseen tietopalvelujen käytöstä. Usein on kuitenkin niin, että monet sosiaalisen median palvelut eivät ole näitä tietohallinnon ylläpitämiä ja tukemia. Tällöin opettajan tulee varmistaa tietosuoja.

Tietosuoja-asioissa ensimmäinen kysymys lienee se, voiko opiskelijaa tai opettajaa vaatia rekisteröitymään johonkin palveluun opetuksen mahdollistamiseksi. Yksiselitteinen vastaus tähän on, että yksittäisellä opiskelijalla tai opettajalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta rekisteröityä mihinkään ulkopuolisen tahon tarjoamaan palveluun. Toki aikuinen saa ja voi omasta halustaan rekisteröityä ja käyttää mitä tahansa palvelua.  Oman kokemukseni mukaan opiskelijat ovat kuitenkin olleet halukkaita rekisteröitymään ja kokeilemaan erilaisia palveluita. Hyvä tapa sosiaalisen median työvälineiden käytössä olis i se, että opiskelijat itse kirjautuisivat palveluihin mieluummin kuin, että opettaja sen tekisi. Joka tapauksessa alaikäisten kanssa kaikista rekisteröitymistä on sovittava huoltajien kanssa.

Tietosuoja voi liittyä henkilökohtaisten tietojen suojaamiseen, kuten nimeen, kuvaan tai erilaisiin tunnuksiin. Henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta on keskusteltu paljon. Verkossa voi pahimmillaan tapahtua identiteettivarkauksia, joissa joku toinen esiintyy sinuna. Oppilaitoksilla onkin perinteisesti ollut tiukat säädökset opiskelijoiden henkilökohtaisten tietojen julkaisusta. Esimerkiksi valmistuvien nimiä ei saa verkossa julkaista ilman henkilön nimenomaista lupaa. Opintojaksoilla tulisikin mielestäni tarkkaan pohtia sitä, millaisissa ympäristöissä henkilö omalla nimellään ja tiedoillaan toimii. Monissa sosiaalisen median palveluissa voidaan toimia käyttäjätunnusten turvin. Esimerkiksi täysin avoimissa oppimisympäristöissä kuten Second Life opiskelijat toimivat keksityllä avatar-nimellä. Tällöin on kuitenkin tarpeen jossain määritellä opiskelijajoukon todelliset identiteetit.

Tietosuoja voi liittyä sisältöjen suojaamiseen. Esimerkiksi blogeihin tai wikeihin työstetyt oppimateriaalit ja sisällöt voidaan haluta suojata ulkopuolisilta. Tällöin materiaalit ovat suljettuja. Monissa palveluissa (Wikispaces, Google Docs) pystyy itse määrittelemään, kuinka avoimia sivusto ja sisältö ovat. Tietosuoja voidaan määritellä hyvinkin suljetuksi tai vastaavasti kaikille netissä avoimeksi. Tietosuoja sisällön suojaamiseen kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Wikipedia on hyvä esimerkki täysin avoimesta sisällöstä. Tällöin vahvuudeksi tulee yhteinen tiedon tuottaminen ja yhteisön kontrolli sisällön oikeellisuudesta. Toinen etu avoimesta materiaalista opetuksessa on se, että avoimuus voi lisätä opiskelijan kontrollia tuotoksesta. Varsinkin omalla nimellä verkkoon laitettu materiaali toimii tavallaan myös käyntikorttina omasta osaamisesta ja työskentelystä.

Tietosuoja-asioita tutkiessa tulee todella varovainen olo. Mitä tässä nyt sitten oikein uskaltaa tehdä? Toisaalta varovaisuus on kai hyvästä. Asiaa tulee ainakin pohdittua. Itse olen käytännössä avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalla, mutta kaikki opiskelijat eivät välttämättä ajattele samoin. Jokatapauksessa tietämätön näistä asioista ei kannata olla!

Tekijänoikeuksista ja tietosuojasta lisätietoja:

Kopiraitti -reitti tekijänoikeuteen

http://www.kopiraitti.fi/

Opetushallituksen sosiaalisen median käyttöehdot ja tekijänoikeusopas
http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/tekijanoikeudet

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/

 

Tehtävä 1. c Blogit ja mikroblogit

Posted by Leena Mäkinen on 23 January 2012, 11:32 AM

Blogit tarkoittavat päiväkirjamaisesti julkaistua verkkosivua tai sivustoa. Blogissa voidaan tekstin lisäksi julkaista linkkejä, kuvia, videokuvaa tai ääntä. Blogin ideana on tuoda esille kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma. Blogeja voi käyttää

  • tiedon julkaisemiseen
  • tiedon hallintaan
  • verkostoitumiseen
  • vaikuttamiseen

Opetuskäytössä tiedon julkaiseminen on ollut yksi keskeisempiä tavoitteita. Oppimistehtävien suorituksena saattaa olla juuri blogin pitäminen. Tällöin mitään muuta raporttia ei vaadita, vaan blogi-tekstin pitäisi kuvata opittua. Blogien vahvuudeksi tässä mielessä on ajateltu olevan se, että blogi on henkilökohtaisempi ja opiskelija voisi siihen helposti sitoutua. Toisaalta pelkän tiedon julkaisemisen ohella blogien vahvuutena on se, että blogin kirjoittamisen kautta tietoa tulee reflektoida. Blogiin on vaikeaa kirjoittaa tekstiä, jos tietoa ei ole yhtään pureskellut. Blogin tekstin tyylilaji voi olla monenlainen. Monesti blogit ovat päiväkirjamaisia ja tekstissä korostuukin henkilökohtainen näkökulma, tunteet ja tilanteet. Toisaalta blogi voi olla asiantuntijamaisempi ja keskittyä enemmän itse asiaan. Molemmilla on varmasti oma käyttötarkoituksensa. Päiväkirjamainen blogi voi kannustaa enemmän omien mielipiteiden esilletuomiseen. Blogeja voi yhdistellä myös muiden oppimista tukevien tapojen kanssa. Mielestäni tällä Sosiaalinen media ammatillisessa koulutuksessa –jaksolla on hyvin yhdistetty blogien kirjoittaminen verkkokeskusteluihin.

Twitter voi toimia myös hyvänä ja nopeana kanavana tiedon julkaisemiseen. Olen käyttänyt Twitteriä Sijoittaminen-opintojaksolla sijoitusvinkkien ja talouden tilanteen tietojen välittämiseen. Aiemmin käytin Moodlen keskustelualuetta vastaavassa tehtävässä. Twitterin etu oli se, että tweettien pituus voi olla maksimissaan 160 merkkiä. Tällöin tietoa oli pureskeltava ja sen sisältö tarkkaan harkittava. Tällä jaksolla käyttäisin Twitteriä uudelleen, mutta yleisesti ottaen käyttötarkoitus sen sopivuus on mietittävä tarkasti.  

Tiedon hallinnan näkökulmasta blogi antaa mahdollisuuden kerätä ja säilyttää itselle tärkeää tietoa. Blogista jää blogimerkintöjen historia luettavaksi. Blogimerkintöihin voin linkittää tietoa muilta sivustoilta tai tuoda kuvia yms. materiaalia. Blogi laajennetussa mielessä voi toimia omana oppimisympäristönä. Esimerkiksi tämä Kyvyt.fi –blogi ja sivustot ovat mielestäni toimineet hyvänä ympäristönä hallinoida omaa osaamistani ja reflektoida oppimistani.      

Myös verkostoituminen ja vaikuttaminen onnistuvat blogien kautta. Linkittämällä blogeja toisiinsa voi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Blogeissa on myös yleensä kommentointi-mahdollisuus, joten blogeja voi käydä kommentoimassa ja toisaalta saada kommentteja muilta oman blogin lukijoilta.  Opettaja voi siirtää blogin kautta sellaista tietoa, jota ei tunneilla ehdi tai muista kertoa. Itselläni aikankin tulee usein tuntien jälkeen olo, että olisi pitänyt sanoa se ja se. Blogin kautta voisi käydä tämän asian kertomassa. Vaikuttaminen blogin kautta oppilaitosympäristössä voisi toimia esimerkiksi oppilaitosmarkkinoinnissa. Oppilaitokseen tyytyväinen opiskelija voisi esimerkiksi kirjoittaa opiskelublogia tai oppilaitoksen viestintäosasto voisi ylläpitää omaa blogiaan. Blogiteksti voisi tuoda opiskelun arjen konkreettisemmaksia ja läpinäkyvämmäksi.

Tehtävä 1. c Wikit ja Google Docs

Posted by Leena Mäkinen on 23 January 2012, 10:21 AM

Erilasten wikialustojen selkeä vahvuus on, että niiden avulla voidaan tuottaa yhteisöllisesti ja joustavasti tietoa yhteiselle pohjalle. Wikit mahdollistavat prosessimaisen tiedon tuottamisen, jossa aineistoa on helppo kasvattaa vähän kerrallaan opitun myötä. Opittua voi täydentää tekstin lisäksi kuvin, linkein ja videoin ja tieto on helppo organisoida osioiksi.

Toisaalta avainsana wikissä on ryhmätyö. Käyttäjät näkevät toistensa tuotokset ja voivat muokata niitä kuitenkin niin, että välivaiheista syntyy aina varmuuskopio versionhallinnan kautta. Välikäsien puuttuminen ja dokumenttien lähettely esimerkiksi sähköpostin liitteenä jäävät wikejä hyödynnettäessä historiaan.

Haasteena wikien opetuskäytössä vastaavasti näen erityisesti sen, että itseohjautuva tekeminen tarvitsee tuekseen myös laadukasta ohjausta , vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden tunteen. Pelkkä tekninen alusta ei riitä sitä tekemään.

Itse tutustuin Wikispaces-sivustoon. Sen vahvuus on mielestäni se, että sivusto oli teknisesti helppo käyttää. Sivuston luominen, sivujen lisääminen ja muokkaaminen onnistuvat helposti. Haasteellisinta itselleni oli oikeuksien ja näkyvyyden miettiminen. Millaisia oikeuksia kannattaa laittaa, jotta työskentely ja olisi sujuvaa? Toisaalta pohdin myös, että opettajan näkökulmasta haasteellista voi olla opiskelijoiden ohjeistaminen wiki-alustoille liittymiseen ja niiden käyttämiseen. Ohjeita ja tukea tarvitaan todennäköisesti jonkin verran.
Wikialustoja hyödyntäisin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

•    Erilaiset ilmoittautumiset ja mielipiteen ilmaisu
•    Yhteinen opintojakso tai muu työskentely kollegan kanssa
•    Opiskelijoille oma wiki oppimistehtävän tekemiseen
•    Pienryhmälle oma wiki (esim. raportti, essee tai esitelmä)
•    Koko jaksolle yksi wiki, johon jakson suoritus tehdään

Testasin myös Google Docsia. Se ei ole varsinaisesti wiki, mutta opetuskäytössä sitä voi mielestäni käyttää osittain wikin tavoin. Google Docs mahdollistaa myös saman dokumentin yhteisen työstämisen. Google Docsin parhaita puolia onkin mielestäni mahdollisuus tiedoston yhteiseen ja jopa yhtäaikaiseen työstämiseen. Toisaalta hyvänä puolena näen myös sen, että Google Docsista linkitetyn dokumentin päivittäminen päivittyy helposti ja reaaliaikaisesti. Google Docsissa oli myös helppo määritellä oikeuksia. Google Docsin opetuskäyttötarkoituksia voisivat olla:

•    Yhteinen dokumentti kollegan kanssa
•    Opintojakson ohjelma ja suoritusvaatimukset
•    Opiskelijoille mahdollisuus ryhmätyöhön/parityöhön

Lisätietoja:

WIKIT-OPETUKSESSA

Wiki opetuksessa –wiki
http://laatupiiri.wikispaces.com/Wikin+rakentaminen

Viisautta wikien käyttöön - Wikikirjaston näkökulmia wikien opetuskäyttöön
http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon/Wikien_erilaiset_k%C3%A4ytt%C3%B6tavat/Wikien_opetusk%C3%A4ytt%C3%B6

Wikivinkkejä käytäntöön, HY:n wikisivustolta
https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=30649893&showComments=false

Fountain, wikien pedagogisista mahdollisuuksista (engl.)
http://www.profetic.org/dossiers/spip.php?article970

Wiki on kuin yhteinen paperi. Verkko-opettajan nettiopas.
http://lukiot.tampere.fi/seututarjotin/vopas/index.php?sivu=74

Parikka: Wiki vastaan suljetut oppimisympäristöt, osa 2 http://www.valt.helsinki.fi/blogs/verkkopeda/wikispaces.htm

Tehtävä 1. c Sisällöntuotanto ja julkaisuvälineet

Posted by Leena Mäkinen on 23 January 2012, 10:16 AM

Erilaiset tekstin tuottamisen välineet ovat olleet viime aikoina opetuskäytössä mielenkiinnon kohteena. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että erilaiset yhteisöllisen oppimisen ja yhteisen työskentelyn pedagogiset suuntaukset ovat tulleet suositummiksi.  Wikin edustama tietokäsitys kuvastaa nykykäsitystä tiedosta ja sen olemuksesta. Tieto kehittyy, kasvaa ja jalostuu ihmisten verkostoissa ja organisaatioissa.

Toisaalta tarve verkkopohjaisille yhteisen tekemisen foorumeille on kasvanut sekä verkko- ja etäopetuksen lisääntymisen kautta. Opiskelijat tarvitsevat opiskeluunsa myös joustavuutta. Joku haluaa työskennellä yöllä ja toinen päivällä. Näihin haasteisiin yhtenä vastauksen on ollut esimerkiksi wiki-alustat ja blogien kirjoittaminen ja kommentointi. Käsittelen seuraavissa blogimerkinnöissä lyhyesti yhteisöllistä tiedon tuottamista sosiaalisen median näkökulmasta:

  • wikit ja Google Docs
  • blogit ja mikroblogit

Tehtävä 1.c Verkkoyhteisöt

Posted by Leena Mäkinen on 22 January 2012, 4:23 PM

Verkkoyhteisöt tuntuvat olevan yksi sosiaalisen median näkyvimmistä ja laajan joukon käytetyimmistä välineistä. Facebook on ollut osa sosiaalista elämää verkossa jo pitkään.Myös paljon muita välineitä on tullut markkinoille ja jokaisella on oma vahvuutensa suhteessa toisiin.

Mikä verkkoyhteisö sitten oikein on? Jotenkin itse näkisin sen niin, että verkkoyhteisö on tapa kohdata ihmisiä verkossa joko ammatillisen näkökulman tai huvin vuoksi. Ennen verkostot kohtasivat toisiaan kasvokkain, nyt on helppo surffata ja kohtaamiset tapahtuvatkin tietoverkoissa. Toisaalta verksostot voivat toimia sekä tietoverkoissa että kasvokkain. Itsekin liityin Sosiaalinen media oppimisen tukena (Sometu) -verkostoon netissä ja olin myös verkoston järjestämällä lounaalla. Verkkoyhteisön käyttötarkoitus vaihtelee jokaisen omien tarpeiden mukaan. Yksi voi tyytyä seuraamaan muiden keskustelua ja toisaalta toinen saattaa toimia hyvinkin aktiivisesti sisltöä ja keskusteluaiheita tuottaen.

Miten opettaja voi käyttää verkkoyhteisöjä?

Sosiaalisen median yhteisöt ja verkostot voivat palvella opetusta kahdella tavalla. Toisaalta opettaja ja ohjaaja voi itse verkostoitua oman alansa ja kiinnostuksen kohteidensa perusteella. Tätä kautta voi hankkia tietoa oman opetuksen tueksi joko sisällöllisistä asioista ja esimerkiksi juuri sosiaalisen median välineistä. Tällaisena oman verkoston muotona voisi toimia myös oma profiili esim. LinkedInissä tai liittyminen Sometu-verkostoon. Myös opiskelijoita kannattaa kannustaa verkostoitumaan itse näissä palveluissa.

Sosiaalisen median verkkoyhteisöjä voi käyttää myös opiskelupaikkana. Esimerkiksi Second Life, (WebEx tai ACP) tarjoavat mahdollisuudet opiskelijoiden ja opettajien kohtaamiselle online-tilanteissa. Nämä palvelut mahdollistavat etäopetuksen reaaliaikaisen ohjauksen tai esimerkiksi anonyymin kohtaamisen. Toisaalta on paljon verkkopalveluita, joissa voidaan verkostoitua ja opiskella tekstipohjaisesti.Olen käyttänyt Kyvyt.fi nyt syksystä 2011 alkaen ja mielestäni tämäntyyppinen palvelu on todella hyvä. Sen avulla opiskelija voi toimia itse aktiivisemmin ja tuottaa portfolioonsa omaa sisältöään ja samalla verkostoitua muiden kanssa. Mielestäni hyvänä esimerkkinä toimii tämän opintojakson tapa käyttää foorumeita opiskelijoiden yhteistoiminnan kenttänä.

Verkkoyhteisöjä voi käyttää myös tiedotuskanavana. Esimerkiksi Facebook voisi toimia nopeaa ja reaaliaikaiseen tiedotukseen, koska monet opiskelijat seuraavat Facebook päivittäin.

Verkkoyhteisön mahdollisuudet

Opetuksessa verkkoyhteisöt voivat siirtää opiskelijaa oppimisen keskiöön. Toisaalta yhteisöjen kautta mahdollistuu vuorovaikutus opiskelijoiden välillä ja myös vuorovaikutus esim. asiantuntijoihin. Verkostot voivat tuoda oppimisen sisältöihin uusia ja erilaisia näkökulmia ja ne tutustuttavat asiantuntijakulttuuriin.

Verkkoyhteisön haasteet

Opetuksen tukena verkkoyhteisöjen yhtenä haasteena on yhteisöllisyysden tuottaminen ja siihen motivointi. Tavallisestihan yhteisöt sosiaalisessa mediassa syntyvät vapaahtoisuuden pohjalta. Tällöin sitoutuminen on tavallaan taattu. Opetuksessa yhteisö syntyy opintojakson ympärille, mutta motivaatio ja sitoutuminen ei ole silti aina täysin selkeä. Usein opettaja joutuu käyttämään aikaa keskusteluun sitouttamiseen ja motivointiin. Parhaimmillaan hyvät välineet voivat auttaa tässä. Ja toisaalta motivoitunut ja sitoutunut yhteisö työskentelee välineestä riippumatta tai tavallaan pyrkii löytämään sopivat välineet.

Lisäksi mielestäni verkkoyhteisön käyttäminen opetuksessa vaatii sen, että yhteisö tuo opetukseen lisäarvoa suhteessa esimerkiksi siihen, että kaikki tekisivät itse omat tehtävänsä. .

Verkkoyhteisöissä ihmiset kohtaavat ja työskentevät toistensa kanssa sosiaalia sääntöjä ja normeja noudatten. Joillekin sosiaalinen maailma verkossa on luontevampaa ja he pystyvät helpommin toimimaan. Toisille se on taas vaikeampaa ja uudempaa. Opettajan tulee ottaa tämä huomioon itse verkostoissa toimiessaan. Esimerkiksi itse olen huomannut, että verkkokeskustelua tulee ohjeistaa aika hyvin. On hyvä kertoa opiskelijoille, että millaisia viestejä kannattaa kirjoittaa tai miten tekstityylini tuo esille tunteita tai kannustaa toisia osallistumaan.

Kokemukseni sosiaalisesta mediasta

Posted by Leena Mäkinen on 09 January 2012, 11:26 AM

Olen työskennellyt vuodesta 2006 lähtien HAMKissa täysin virtuaalisesti opiskelevien tradenomiopiskelijoiden opettajana ja opintojen ohjaajana. Minulla on runsaasti kokemusta virtuaalisten opintojaksojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Pääasialliset työvälineet ovat olleet Moodle ja WebEx. Näiden kahden välineen varaan on rakennettu opintojaksojen opetus ja ohjaus. Sisäisiin palavereihin HAMKissa olemme käyttäneet myös Second Lifeä. Olen myös osallistunut Adobe Connect Pro -istuntoihin osallistujana ja luennoitsijana.

Moodlen ja Webexin lisäksi olen kokeillut jaksoilla jotain sosiaalisen median työkaluja. Twitteriä testasin Sijoitustoiminnan jaksolla, jossa opiskeijat lähettivät toisilleen sijoitusvinkkejä. Moodlen wiki-alustaa olen käyttänyt monilla jaksoilla yhteisen tiedontuottamisen alustana. Myös esimerkiksi Ning-wikialusta on tuttu joltakin osin. Muutamia kokeilija olen tenyt myös Google docsilla. Olen alkanut itse käyttämään Diigo-sosiaalinen kirjanmerkkipalvelua. Tämän aion ottaa käyttöön myös opiskelijoille ensi syksynä, kun palaan töihin opintovapaalta.

Nyt syksyllä (2011) olen omissa OPO-opinnoissani testannut ja käyttänyt Kyvyt.fi ePortfoliota oman ammatillisen kasvun näkyväksi tekemiseen. Se on osoittanut mielenkiintoiseksi maailmaksi ja avannut mielestäni uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisten sosiaalisen median palvelujen käytölle ja opiskelijakeskeisyyden lisääntymiselle opinnoissa. Kyvyt.fi:ssä voi mielestäni kätevästi hyödyntää mm. RSS-syitteitä, SlidesSharea ja ylipäätään linkityksiä verkon mielenkiintoisiin kohteisiin.

Kaiken kaikkiaan olen innokas tutustumaan ja kokeilemaan erilaisia sosiaalisen median työkaluja. Olen kuitenkin ollut työkalujen suhteen myös valikoiva. Esimerkiksi meillä tradenomien virtuaalitutkintoon pitää suunnitellusti ottaa uusia välineitä laajempaan käyttöön. Opiskelijoiden ja opettajien osaaminen ja motivaatio työvälineitä kohtaan on varmistettava.

Feedback

Inkeri Laaksonen - 03 February 2012, 3:36 PM

Hei Leena!

Sivusi on ihan esimerkkisivusto! Mahtavan hyvää työtäHymy

terveisin Inkeri

Page created 09 January 2012, 10:04 AM / Page modified 14 May 2012, 9:39 AM
You can see this page because it is public.